Koulu3

Antti:

No nyt kun on tenttejä vaille koulu täällä paketissa, niin voi vähän siitä lisää tarinoida. Ja aivan alkuun voi todeta, että onneksi olen kouluni saanut Suomessa käydä. Täällähän tietysti koulutus maksaa ja se on suorittamista heti ensimmäisestä kouluvuodesta asti (jopa viisivuotiailla on kokeita) ja kilpailun määrä ja stressaaminen koulusta on jostain aivan muulta planeetalta. Voisin aluksi kertoa omien kurssieni työmäärästä (kaikki 5op kursseja eli yhteensä vain 20op):

Human Capital Management: (MBA)

2 x  35min esitelmän pitäminen tieteellisen artikkelin pohjalta ryhmässä

Kirjallinen 20+ sivun työ ajankohtaisesta aiheesta ryhmässä

Välitentti + lopputentti

Operations Management: (MBA)

Yritykselle tehtävä harjoitustyö, jossa tavoitteena kehittää heidän prosessejaan. Meidän ryhmä teki haastattelun ja kahden päivän vierailun hotellialan yrityksessä (omaan piikkiin). Siitä kirjallinen kehitys- ja seurantaraportti 20-30 sivua ja esitys

Case study: parinkymmenen sivun raportti yrityscasen ongelmien ratkaisemiseksi. (Artikkelikin piti ostaa netistä itse)

Välitentti + lopputentti

Knowledge Management: (tietotekniikka)

Harjoitustyönä kehittää nettipohjainen prototyyppi älykkäästä tietojärjestelmästä, jonka kehittämisestä kirjoittaa kaksi raporttia (10-20 sivua per kpl) ja raporteista esitelmien pitäminen

Välitentti + kaksi pistokoetta + lopputentti

Presentation skills at the work place (kielten tdk)

8-10 harjoitustyötä ja puhetta kurssin aikana

Vain kaksi pistokoetta

Varokaa apinoita!

Lisäksi kaikissa kursseissa on läsnäolopakko. Pois saa olla kahdesti lukukauden aikana. Aika työlästä puuhaa verrattuna mihin Suomessa on tottunut. Onnekseni Knowledge Management -kurssin harjoitustyön hoiti yksi ryhmän jäsen, kun hän teki samasta aiheesta kandintyötä. Myös kirjoitetut työt ja esitykset hän pyöräytti ja siis ennen kaikkea koodasi valtavan ison prototyypin. Olisi ollut eri kiireinen kevät, jos olisi joutunut koodaushommiin. Nyt se oli kiireinen matkustelun ansiosta. :)

Omat ryhmätyökaverini kaikilla kursseilla osoittautuivat varsin päteviksi. Vain yksi kaveri jätti oman osuutensa yhdessä työssä turhan lyhyeksi, mutta sen sitten toinen kaveri yötä myöten korjaili. Muuten kyllä kaikki paremmin kuin hyvin. Mitä sitten muilta vaihtareilta on kuullut niin ei harkkatöiden tekeminen ole ollut aivan yksinkertaista. Ei kuulemma ohjeita ymmärretä millään ja kaikki on myöhässä.

Siis näitä kavereita

On myös kuulunut huhuja, että joillain kursseilla palautetut harjoitustyöt on lähemmäksi satasivuisia eepoksia. Jos joka kurssilla työmäärät on tuommoista tasoa ja kursseja pitää monia käydä, niin mistä ne sivut oikein tulee? Vähän on pistänyt miettimään, miksi ryhmätyökaverin sähköposteissa sanat ja lauseet on kirjoitettu miten sattuu, mutta harkkatyössä lauserakenteet ovat kuin paksuimmasta tieteellisestä tuotoksesta. Yksi esimerkki käytännöistä täälläpäin: yksi harkkatöistämme piti käyttää plagiointitestin läpi. Olin ainut ryhmästä, joka oli merkannut lähdeviitteet. Olin myös ainut, jonka tekstissä löytyi plagiointia. Kopioimiani sanoja olivat sanat kuten an, the ja 1994. Ryhmätyökaverini totesi, että on parempi poistaa tekstistäni lähdeviitteet, jottei se tunnistaisi edes noita ”kopioinniksi”. Myös muissa harkkatöissä olin ainoana, joka merkkasi lähdeviitteet huolella vaikka viittaamista vaadittiin ohjeissa. 

Kuvaa kampukselta

Maisteritason opiskelijathan täällä käy päivät töissä ainakin sen kahdeksan tuntia, jonka jälkeen tullaan luennolle, jonka jälkeen huolehditaan perheestä, jonka jälkeen tehdään niitä harkkatöitä. Välitentin jälkeen pari kaveria totesi, että olivat menneet yhdeltä nukkumaan ja neljältä ylös lukemaan. Itse totesin, että laitoin kellon soimaan kasilta, mutta en viitsinyt nousta kun ysin jälkeen. Kyseisestä tentistä olisin saanut täydet pojot, jos olisin tiennyt, että vastauksessa olisi pitänyt olla vielä tarkemmin välivaiheet ja laskut ilmoitettuna. Itse koin sen epäoleelliseksi, kun kaavat oli annettuna ja ne olivat plus- ja kertolasku tasoa ja tehtävän vastaus oli valtava taulukko, joten ei sinne viitsinyt laskuja sisällyttää. :) Muutenkin aikuisten ihmisten kuumottelu jostain välitenteistä vaikutti lähinnä koomiselta. Toki sitä on hieman vaikea varmasti ymmärtää itse. Täällä kilpailu työpaikoista on erittäin kovaa ja niillä arvosanoilla on merkitystä ja ne on opetettu kuumottelemaan tenteistä.

Oma perstuntuma sanoo, että suomalainen koulujärjestelmä on opettanut enemmän ajattelemaan omilla aivoilla ja pyrkimään ymmärtämään asioita, kun täälläpäin pyritään lähinnä muistamaan asioita mahdollisimman paljon ulkoa. Yksi esimerkki tästä on kun menin ryhmäni jäsenen kanssa tekemään jokaviikkoista harjoitustehtävää. Minä otin oman kysymykseni. Aloitin pohtimalla mitä siinä haetaan, miten siihen hakisin tietoa ja minkälaisen vastauksen antaisin. Vieressäni toinen kysymys nopeasti kopioitui suoraan wordista googleen. Hetken mietin, että piru vie tuolleenhan sitä varmaan vastauksen löytää. Jälkeenpäin ajateltuna hän ei tasan yhtään ajatusta laittanut sille, mitä kysymyksessä kysytään ja mitä hänen tulisi vastata.

Voisiko tiivistää näin, että Suomessa opiskellaan vähän, mutta fiksusti, kun täällä todella paljon, mutta vähemmän fiksusti.

Kun vettä tulee, niin sitä myös tulee. Tässä portaat joidenka kiipeäminen hankaloittui, hieman.